Kategoria: Top Ten Futures

Torstai 14.11.2024 klo 10-16.30
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki 

Tämä seminaari tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla eri näkökulmia rauhasta ja sen merkityksestä yhteiskunnassamme. Tutuseuran järjestämä seminaari tuo yhteen monipuolisen joukon puhujia, ajatuksia ja ideoita, jotka voivat inspiroida ja avata uusia mahdollisuuksia rauhan edistämiseksi.

Yhdessä voimme tarkastella, miten voimme vaikuttaa rauhan rakentamiseen omassa ympäristössämme ja laajemmin maailmassa. Tervetuloa mukaan oppimaan, keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia rauhan tulevaisuudesta!

Lisätietoja: toimisto@tutuseura.fi

Hinta:
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenet 60 euroa,
opiskelijat 30 euroa,
muut 105 euroa.

Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin.

Huom! 31.10.2024 mennessä ilmoittautuneille 5 € alennus. Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin. Lasku lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Peruutukset maksutta 4.11.2024 asti, sen jälkeen palautetaan vain 50 % osallistumismaksusta.

Seminaarin yhteyteen kokoamme esille tutuseuran jäsenten ja seuran ystävien rauha-aiheista taidetta. Otamme vielä teoksia ja teosehdotuksia vastaan, joten ole yhteydessä (riika.raisanen@tutuseura.fi) jos olet kiinnostunut saamaan teoksesi esille.

Puhujat

Jukka Kekkonen – Oikeudenmukainen rauha?

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. Kekkosen tutkimukset ovat käsitelleet rikosoikeuden ja kontrollipolitiikan historiaa, taloudellisen sääntelyn historiaa sekä Suomen oikeuskulttuurin historiaa. Teoksessaan Kun aseet puhuvat: Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa (2016) Kekkonen vertailee systemaattisesti poliittista väkivaltaa ja oikeudenkäyttöä Suomen ja Espanjan sisällissodissa, teoksesta in ilmestynyt toinen painos vuonna 2024. Yhteiskunnallisissa kirjoituksissaan ja julkisissa esiintymisissään Jukka Kekkonen on tarkastellut erityisesti oikeusvaltion ja kansanvallan tilaa.

Kekkonen on kirjoittanut pääosan vuonna 2018 ilmestyneistä korkeimman oikeuden  ja korkeimman hallinto-oikeuden historiateoksista. Vuonna 2019 ilmestyi kirjoituskokoelma Kekkosen kynästä – diagnoosi Suomesta (Edita). Hän on myös  kirjoittanut useita artikkeleita rauhaan palaamisen problematiikasta. 2023 julkaistiin Suomen Poliisijärjestöjen liiton historia (& Katja Tukka) ja kirjamessuilla 2024 Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa (& Jyrki Knuutila, Art House).

Markku Kivinen – Rauhan välttämättömyys

Yhteiskuntatieteilijä ja kirjailija Markku Kivinen on emeritusprofessori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa, joka on Euroopan suurin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuskeskus. Hän toimi instituutin johtajana 1996-2018. Aiemmin hän on toiminut sosiologian professorina Lapin yliopistossa ja vierailevana professorina Michiganin yliopistossa. Hänen tutkimusalueensa ovat yhteiskuntateoria, valta, eriarvoisuus ja kulttuuriset rakenteet. Hänellä on yli 300 julkaisua keskeisistä sosiologisista aiheista. Kivinen on johtanut monia Suomen Akatemian, EU:n ja NordForskin rahoittamia tutkimusprojekteja. Vuosina 2012-2020 hän johti myös Suomen Akatemian huippuyksikköä ”Venäjän modernisaation valinnat”. 

Markku Kivinen on toiminut useissa kansainvälisissä neuvottelukunnissa ja toimitusneuvostoissa. Hän on Routledge Series Studies on Contemporary Russia -lehden päätoimittaja. Hänen viimeisin kirjansa on Russian Modernization: A New Paradigm (Routledge 2021). Hän kirjoittaa säännöllisesti populaareja Venäjä-artikkeleita, ja kotimainen ja ulkomainen media on haastatellut häntä satoja kertoja. Hän on Venäjän tiedeakatemian sosiologian instituutin kunniatohtori, Euraasian tiedeakatemian täysjäsen (akateemikko). Markku Kivinen palkittiin Helsingin kaupungin tiedepalkinnolla 2014, Helsingin yliopiston hopeamitalilla 2011, Maanpuolustuskorkeakoulun mitalilla 2018 ja Vuoden kansalaisaktiivina 2009. Kivisen esikoisromaani Betonijumalia julkaistiin huhtikuussa 2009. Se on kuvaus suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumisesta 1970-luvun molemmin puolin. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Kivisen nuoruusvuosien Tapiolaan. Romaanin saksankielinen käännös Betongötter julkaistiin elokuussa 2014. Kivisen toinen romaani, Venäjän uhkaa Suomelle kuvaava Lähetin loppupeli, julkaistiin elokuussa 2016. Syksyllä 2024 Suomen Akatemian huippuyksikön pääteos ilmestyy myös venäjäksi.

Emma Hakala – Ympäristökriisi, turvallisuus ja rauhan mahdollisuudet

Emma Hakala on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan, kuten kansainvälisten toimijoiden rooliin ympäristöturvallisuuden käytäntöjen rakentajina. Hän johtaa ”Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus”-projektia sekä konfliktianalyysiä käsittelevää osaa “Water Cooperation and Peace – Finnish Water Way” -projektissa, jota UPI toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyökumppanina.

Hakala valmistui valtiotieteiden tohtoriksi poliittisesta historiasta Helsingin yliopistosta vuonna 2019. Hänen väitöskirjansa keskittyi ympäristön turvaamiseen ja kansainvälisten järjestöjen rooliin konfliktin jälkeisellä Länsi-Balkanilla. Hakala on aiemmin suorittanut poliittisen historian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän toimii lisäksi tutkijatohtorina Helsingin yliopiston “Toxic Crimes: Legal Activism against Wartime Environmental Destruction” -projektissa ja on monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön jäsen.

Anja Nystén on kirjoittanut Kemikaalikimara-otsikon alla kaksi tietokirjaa kemiallisista aineista arjessamme ja pitänyt saman nimistä blogia. Vuonna 2015 Kuluttajaliitto palkitsi hänet Vuoden Kuluttajateko-palkinnolla ja vuonna 2016 Suomentiedetoimittajain liitto Tiedeviestintä-palkinnolla. 

Anja Nystén – Rahoittajana kestävää yhteiskuntaa rakentamassa

Nefco Oy

Anja Nystén toimii Nefco:n (Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö) ympäristö- ja kestävän kehityksen johtajana ja on työskennellyt Nefco:ssa 14 vuoden ajan. Koulutukseltaan Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänen asiantuntemuksensa kattaa kestävien investointien edistämisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin rahoituspäätöksissä. Hän on mukana sekä innovatiivisten vihreiden teknologioiden ja ratkaisujen kansainvälistämisessä että uusiutuvan energian ohjelmissa Afrikassa ja Ukrainan jälleenrakennuksessa.

Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö Nefco on vuonna 1990 perustettu kansainvälinen rahoituslaitos. Nefco pyrkii nopeuttamaan vihreää siirtymää. Oman pääomansa (Nefco Investment Fund) lisäksi Nefco hallinnoi useita rahastoja eri lahjoittajien puolesta ja tukee niiden kautta ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita ja ohjelmia. Nefcon vihreä elvytys ohjelma (Nefco Green Recovery Programme for Ukraine) tarjoaa taloudellista tukea ja teknistä apua Ukrainan kunnille sodan suorien ja välillisten seurausten käsittelemiseksi.

Vesa Valtonen – Jos haluat rauhaa…

Vesa Valtonen on kokonaisturvallisuuden dosentti (MPKK), sotatieteiden tohtori ja prikaatikenraali. Hän on työskennellyt muun muassa tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Turvallisuuskomitean pääsihteerinä. Hän toimii nykyisin Pääesikunnan komentopäällikkönä.

Valtonen on varautumisen ja turvallisuustoimijoiden yhteistyön asiantuntija.

Jorma Ala-Sankila – Sotilaat rauhaa rakentamassa ja turvaamassa

Kenraalimajuri, evp

Jorma Ala-Sankila on toiminut Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana vuodesta 2021 lähtien. Hän on ollut puolustusvoimien palveluksessa vuosina 1977-2016. Tehtäviä mm. Utin Jääkärirykmentin komentaja, Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen johtaja, Karjalan Prikaatin komentaja, Pääesikunnan valmiuspäällikkö, Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja ja Maavoimien esikuntapäällikkö. Puolustusasiamiehenä Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Rauhanturvatehtävissä Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa. Ala-Sankila siirtyi reserviin vuonna 2016.

Marianne Laxén – Feministinen rauha

Marianne Laxénin elämänuran punainen lanka on ollut työ sukupuolten tasa-arvon, pohjoismaisen yhteistyön ja rauhan hyväksi. Hän on toiminut Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkijana, Sosialidemokraattiset Naiset-järjestön pääsihteerinä, Pohjoismaisen ministerineuvoston virkamiehenä sekä Ruotsin hallituskanslian tasa-arvotoimiston johtajana.

Marianne on Women´s International League for Peace and Freedom (WILPF) Suomen osaston hallituksen jäsen, sekä kansainvälisen liiton sääntötoimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Suomen Rauhanliiton varapuheenjohtajana ja on ollut aloitteentekijänä uuden pohjoismaisen rauhanverkoston perustamiseksi; Nordic Peace Alliance (NPA) joka perustettiin viime vuonna. Nyt hän on NPA:n koordinaatiotyöryhmän toinen suomalainen jäsen.

Ilkka ja Vappu Taipale – Sorto, sekasorto vai sosiaalipolitiikka?

Ilkka ja Vappu Taipale ovat omien sanojensa mukaan kaksi vanhaa rauhanaktivistia. He ovat tehneet elämäntyönsä sekä lääketieteen ja politiikan että ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen parissa.

Katri Merikallio – Mitä rauhannobelisti Martti Ahtisaari nyt ajattelisi?

Katri Merikallio, VTM, on tietokirjailija ja toimittaja. Merikallio on kirjoittanut mm. kirjat Miten rauha tehdään – Ahtisaari ja Aceh, Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina (yhdessä Tapani Ruokasen kanssa) sekä Näin syntyy rauha – Martti Ahtisaaren CMI:n matka suomalaiseksi menestystarinaksi (yhdessä Antti Ämmälän kanssa). 

Merikallio työskenteli toimittajana Suomen Kuvalehdessä 1995-2019

Arja Alho – Pelosta luottamukseen

VTT, sosiologia HY (2004) ja Ydin-lehden päätoimittaja (2009-).

Arja Alho on myös toiminut poliittisena päättäjänä 1980-luvun alusta alkaen eri  jaksoja aina tähän päivään asti: kuntapäättäjä Helsinki ja Siuntio, 
kansanedustaja ja valtioneuvoston jäsen.

Perjantai 10.2.2023 klo 10.00-16.00
Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki 

Tulevaisuuksientutkimuksen ydinkysymyksiin on aina kuulunut, kuinka hallita epävarmuutta. Kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan Tulevaisuudentutkimuksen seuran yli 40-vuotisen historian aikana. Vaikka Covid-pandemia ja sota Ukrainassa yllättivät, niitä ja tulevia yllätyksiä ennakoivat heikot signaalit. Niitä vauhdittavat megatrendit kuten globalisaatio, populismin ja autoritaaristen valtioiden nousu, ilmastonmuutos ja lajikato, sekä ihmisten ja koneiden suhdetta syvällisesti muuttava tekoäly. 

Top Ten -seminaari XIII keskittyy tulevaisuuden epävarmuuden hallintaan erityisesti resilienssiä lisäämällä. Top Ten -formaatissa kukin alustaja esittelee seminaaripuheenvuorossaan noin kymmenen tulevaisuusteesiä seminaarin teemasta ja voi syventää tarkasteluaan Futura-lehden erikoisnumerossa.   

OHJELMA

Klo 10.00 Avaus

Tervetulosanat Tapani Martti, Tulevaisuudentutkimuksen seuran puheenjohtaja

Tulevaisuuden epävarmuus ja siihen varautuminen, ministeri Sirpa Paatero

Millaista on resilientti toiminta, 10 keskeistä piirrettä, systeemitutkija, tekniikan tohtori Leena Ilmola-Sheppard ja emeritaprofessori Sirkka Heinonen

klo 10.40 Ekologisten järjestelmien resilienssi
Kuinka varmistaa tulevaisuuden ruokaturva toimimalla resilientisti, professori emerita Sirpa Kurppa

Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yllätyksiin varautuminen, yksikön päällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos

11.40 Lounastauko (omakustanteinen – vinkkejä lounaspaikoiksi!)

12.30 Talouden resilienssi
Makrotalouden resilientit rakenteet, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, ETLA

Miten yritys tekee päätöksiä, kun näkyvyys on lähellä nollaa, Head of CEO Office, Esa Hyvärinen, Fortum

13.30 Ajattelun resilienssi

Resilientti sosiaalinen järjestelmä: kuinka tukeutua joukkojen viisauteen ja ehkäistä joukkojen tyhmyyttä, professori Heikki Hiilamo

Tulevaisuusresilientti kaupunki: miten päättäjien pitäisi muuttaa ajatteluaan – emeritaprofessori Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

14.30 Kahvitauko

14.45 Ihmisen mittainen resilienssi

Kaikesta selviäminen: näkökulmia survivalistisesta varautumisesta – Marjukka Parkkinen, tulevaisuudentutkimuksen tohtorikoulutettava

Kriisiytymättömyys terveydenhuoltojärjestelmän kriisinä  – Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto  

15.45 Päätös – mitä opimme tänään – Leena Ilmola

Päättyy n. 16.00

*

Linkki ohjelman pdf-versioon: päivitetty Top Ten Futures -ohjelma
Ohjelmamuutokset mahdollisia.

*

Hinta:

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenet 61 euroa
opiskelijat 31 euroa
muut 107 euroa

Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin TAI etäosallistumisen, eli etäosallistujille on sama hinta.
Peruutukset maksutta 3.2.2023 asti, sen jälkeen palautetaan vain 50 % osallistumismaksusta.

Ilmoittautumiset tästä linkistä:

Perjantai 7.2.2020 klo 9.45-16.30
Tieteiden talo, Helsinki

Miten globalisoituvat vallan verkostot vaikuttavat maailmassamme ja Suomessa pitkällä tähtäimellä? Nouseeko ruohonjuuritasosta vastavoimia taloudellisten voimien ylivallalle myös globaalissa mittakaavassa? Voittaako demokratia vai totalitarismi? Miten ilmastonmuutos ja teknologian kehitys vaikuttavat valtasuhteisiin?

Tässä seminaarissa käsitellään valtasuhteiden muodostumista ja muuttumista vuoden 2040 perspektiivillä monesta näkökulmasta. Top Ten –formaatissa kukin alustaja esittelee seminaaripuheenvuorossaan noin kymmenen tulevaisuusteesiä, minkä jälkeen keskustelu avataan yleisölle.

OHJELMA

9.15-9.45 Ilmoittautuminen

9.45 Seminaarin avaus, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pj Laura Pouru sekä ohjelmatyöryhmän pj Osmo Kuusi

10.00 Heikki Patomäki: Globaali valta ja tulevaisuuden kriisit – syitä uusiin avauksiin

10.30   Vallan muuttuvat perusrakenteet maailmassa
Matti Ylönen: Valta globaalitaloudessa vuonna 2040 – Yhtiövalta ja julkinen ohjaus
Mika Aaltola: Virtojen geopolitiikka 2040

11.30-12.30 Lounastauko

12.30 Vastuullisen globaalin vallankäytön mahdollisuudet
Elina Hiltunen: Globaalit megatrendit ja valta
Milla Vaha: Valta ja ilmastopolitiikka 2040 (etänä)

13.30 Teknologinen kehitys ja valta
Paula Laine: Millä arvoilla ja kenen eduksi teknologia toimii vuonna 2040?
Osmo Kuusi: Uudet radikaalit teknologiat ja valta

14.30-15.00 Kahvi

15.00 ”Matalan vallan” tulevaisuus
Johannes Anttila: Matalan vallan demokratian mahdollisuudet vuoteen 2040
Sirkku Wallin: Paikallisen toiminnan valta

16.00-16:30 Loppuyhteenveto ja loppukeskustelu

*

Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.

Hinta: Aikaiset ilmoittautujat (eli 7.1. mennessä ilmoittautuneet): Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenet 56 euroa, opiskelijat 26 euroa, muut 96 euroa. 7.1. jälkeen vastaavasti 61 / 31 / 101 euroa.
Hinta sisältää seminaarin sekä kahvitarjoilut. Lounas itsekustanteinen.

Peruutukset maksutta 30.1.2020 asti, minkä jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 50 % osallistumismaksusta.

Ilmoittautumiset seuran nettikaupan kautta: https://holvi.com/shop/Tutuseura. Jos tarvitset laskun tai nettikauppa ei toimi, ota yhteyttä seuran toimistoon: tutuseura@gmail.com tai 040 5028672.

Tervetuloa!

Keskiviikkona 16.11.2016 klo 9.00-16.30
Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki

Ihmiskunnan historiassa on lähestymässä käännekohta, missä ihmisten kieltä ymmärtävät koneet pystyvät lähes kaikkiin niihin älyllisiin tehtäviin mihin ihmisetkin pystyvät. Tässä Top Ten -seminaarissa pohditaan älykkäiden koneiden merkitystä ihmistyön ja ylipäätään ihmiskunnan tulevaisuudelle. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan teemasta eri näkökulmista!

OHJELMA

8.30–9.00             Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15            Avaus / Dos. Osmo Kuusi, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja / Esitys (pdf)

9.15–9.45            Ammattien kehitysnäkymiä tilastojen valossa / VTT Pekka Tiainen, TEM / Teesiäänestys  / Teesit taustoineen (pdf)

9.45–10.15             Muuttuva arki työelämässä / HR & Community Manager Virva Suikkanen, Kokoma Oy sekä KTM, BBA (HSO) Pia Adibe / Teesiäänestys / Esitys ja teesit (pdf)

10.15–10.30            Tauko

10.30–11.00            Tekoälyn kehityksen haasteet tulevaisuuden työlle / TkT Harri Valpola, Curious AI Oy / Teesiäänestys / Teesit (pdf)

11.00–11.30             Kognitiivisuus haastaa näkemyspalvelut, esimerkkinä IBM Watson Personality Insights sekä sen kehittäjät ja hyödyntäjät / FT Virpi Hotti, Itä-Suomen yliopisto / Teesiäänestys

11.30–12.00             Tekoäly ja turvallisuus / Prof. Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto / Teesiäänestys

12.00-13.00             Lounastauko

13.00–13.30             Etiikka ja älykkäät koneet / Postdoc-tutkija Michael Laakasuo, Helsingin Yliopisto / Teesiäänestys / Teesit (pdf)

13.30–14.00             Eläminen tekoälyn maailmassa / FT Marja-Liisa Viherä, ViheräVerstas Oy ja pääsihteeri Hazel Salminen, Tulevaisuuden tutkimuksen seura / Teesiäänestys / Esitys (pdf)

14.00–14.30             Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät / Dos. Osmo Kuusi, Tulevaisuuden tutkimuksen seura / Teesit (pdf) / Teesiäänestys / Esitys (pdf)

14.30–15.00             Iltapäiväkahvi

15.00 -15.30             Työ 2040 – toimeliaisuus ei katoa, työtehtävät muuttuvat / Tutkija Julia Jousilahti, Demos Helsinki / Teesiäänestys / Esitys (pdf)

15.30 – 16.00             Poliittinen päätöksenteko työn murroksessa / TkT Mikko Dufva, VTT / Teesiäänestys / Esitys (pdf)

16.00 – 16.30             Loppukeskustelu ja yhteenveto

Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.

Hinta: Tulevaisuuden tutkimuksen seuran sekä TEK:in jäsenet 59 euroa, opiskelijat 29 euroa, muut 99 euroa. Hinta sisältää seminaarin sekä kahvitarjoilut.

Ilmoittautumiset 1.11.2016 mennessä lomakkeella. Peruutukset maksutta 9.11.2016 asti, minkä jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 50 % osallistumismaksusta.

Tervetuloa!

Kalevalan päivä 28.2.2014 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

OHJELMA:
(ohjelma pdf-muodossa)

Ilmoittautuminen 8.30

9.00 Seminaarin avaus, Dosentti Osmo Kuusi, seminaarin pj

Media ja yhteiskunta (esitys pdf-muodossa)
Prof. Sirkka Heinonen, seuran pj

9.30 Viestinnän regulaation haasteet 2030 (esitys pdf-muodossa)
Viestintäneuvos Ismo Kosonen, Liikenne- ja viestintäministeriö

10.00 Viestinnän uudet radikaalit teknologiat (esitys pdf-muodossa)
Dosentti Osmo Kuusi

10.30 Kahvitauko

11.00 Journalismin tulevaisuus – syvää vai spektaakkelia (esitys pdf-muodossa)
toimittaja Saska Saarikoski

11.30 Kirjastosta mediastoksi (esitys pdf-muodossa)
kirjastonjohtaja Tuula Haavisto, Helsingin kaupunki

12.00 Media arkipäivässäni 2030
FT Marja-Liisa Viherä

12.30 Lounastauko

13.30 Yhteisömedia – kansalaismedia demokratian ja osallisuuden edistäjänä (esitys pdf-muodossa)
Toimittaja Maarit Nermes

14.00 Sosiaalisen median monta roolia median kentässä (esitys pdf-muodossa)
Tutkija Kari A. Hintikka

14.30 Mediakasvatuksella tulevaisuuden mediayhteiskuntaan (esitys pdf-muodossa)
Kasvatustieteen tri Ritva-Sini Merilampi

15.00 Kahvitauko

15.30 Ubiikkimedia ja diginatiivi journalismi (esitys pdf-muodossa)
Prof. Sirkka Heinonen & projektitutkija Juho Ruotsalainen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

16.00 Kansalaisten turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka (esitys pdf-muodossa)
Viestintäjohtaja, ST, eversti Mika Kalliomaa

16.30-17.00 Loppukeskustelu ja yhteenveto

* * *

Seminaarista sanottua ja kirjoitettua:

• Insinööri-lehden juttu Top Ten -seminaarista.

Top Ten Futures IX (2011): – Etäisyyksien hallinta 2030 – Teesejä tavaran liikuttamisen ja ihmisten liikkumisen tulevaisuuksista

Top Ten Futures VIII (2009): Tieteen luomat teknologiat – keinoja muuttaa maailmaa?

Top Ten Futures VII (2006): Hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

Top Ten Futures VI (2003): Kuluttamisen tulevaisuuden haasteet

Top Ten Futures V (2001): Vierauden kohtaaminen

Top Ten Futures IV (1999): Taide ja tulevaisuus

Top Ten Futures III (1998): Edistyvien ja rikastuvien tieteiden vaikutukset tulevaisuuteen

Top Ten Futures II (1997): Suomen menestystuotteet ja hyvinvoinnin haasteet

Top Ten Futures I (1996): (teema) Tulevaisuusbarometrit -> 10 kärkiteknologiaa, arvoa, uhkaa terveydelle, kulttuurin osa-aluetta, ammattia jota tulevaisuudessa tarvitaan