Kaupunkitutkimuksen päivät 2017 teemalla Kaupunkien aika keräsi yli kaksisataa osallistujaa. Kaukaisin puhuja Dr. Geci Karuri-Sebina tuli Etelä-Afrikasta, apulaisprofessori arkkitehti Davide Ponzini puolestaan Milanon Teknillisestä korkeakoulusta. Konkareita edusti professori Eero Paloheimo. Päivillä julkaistiin myös vuoden 2016 kaupunkikirjoituspalkinnon voittaja: FT Antti Valliuksen artikkeli “Kuvallistettu kuuluminen – Valokuvahaastattelu ja visuaalinen analyysi paikkasuhteiden tutkimuksessa” ilmestyi Terra-lehden numerossa 128:3 vuonna 2016.
Tarkempi ohjelma lisämateriaaleineen löytyy päivien nettisivuilta.
Kaupunkitutkimuksen päivien pääjärjestäjä oli tänä vuonna Tulevaisuuden tutkimuksen seura, ja muina järjestäjinä toimivat Yhdyskuntasuunnittelun seura ja Kaupunkitutkimuksen seura.
* * *
Seura on vuodesta 2015 ollut mukana Kaupunkitutkimuksen päivien järjestäjäringissä, jossa vetovastuussa on aina yksi järjestäjätaho kerrallaan. Seuraavat Kaupunkitutkimuksen päivät järjestetään keväällä 2018 ja vetovastuu tulee olemaan Suomen Kaupunkitutkimuksen seuralla.
*
Kaupunkitutkimuksen päivät 2017
Kaupunkitutkimuksen päivät järjestettiin viidennentoista kerran 27.-28.4.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Järjestelyistä vastasi Tulevaisuuden tutkimuksen seura (Tutuseura) yhteistyössä Yhdyskuntasuunnittelun seuran (YSS) ja Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran (SKTS) kanssa.
Vuoden 2017 Kaupunkitutkimuksen päivien teema oli ’Kaupunkien aika’. Kaupungit ovat kerrostumia – niissä vaikuttavat ja ovat näkyvillä yhtä aikaa mennyt, nykyinen ja tuleva. Fyysisten ja sosiaalisten rakenteiden lisäksi kaupunkien menneisyyksiä, toisia nykyisyyksiä ja mahdollisia tulevaisuuksia voidaan tavoittaa myös virtuaalitodellisuuden keinoin. Päivillä tarkastellaan kaupunkeja ja niihin vaikuttavia ilmiöitä monitieteisesti erilaisista ajallisista sekä maailman kehityksen megatrendien, erityisesti kaupungistumisen, näkökulmista. Millaisia ovat olleet, ovat ja tulevat olemaan kaupunkeihin vaikuttavat voimat ja nämä kaupunkeja muokkaavat ilmiöt? Millaisia ajallisiin muutosprosesseihin viittaavia merkkejä on nähtävissä?
Elämme kaupunkien aikaa. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ja myös poliittisessa keskustelussa näkyy jatkuvasti asutuksen keskittymisen, kaupunkimaisen elämäntavan leviämisen ja kaupunkirakenteen tiivistämisen välinen jännite. Onko 21. vuosisadan kaupungeissa tilaa ajan muodostamille kaupunkielämän kerrostumille? Tiivistymiseen liittyy vahvistuvana kaupunkielämän/yhteiskunnan virtualisoituminen, mikä tarkoittaa sekä palvelujen digitalisoitumista että lisätyn todellisuuden (augmented reality) käyttöönottoa – fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden sekoittumista. Kuitenkaan kaupunki ei ole vain rakennuksia ja teitä, vaan myös luontoa, kulttuuria, ihmisiä sekä heidän ajatuksiaan ja toiveitaan – näkyvää ja ei-näkyvää, yhdessä kuviteltua, toteutettua ja elettyä kaupunkia. Kaupunkien kehityssuunnista käydään myös valtakamppailuja. Miten arjen kokemus on muuttunut ja tulee muuttumaan kaupungeissa niin Suomessa kuin muualla maailmassa? Entä millainen on ihannekaupunki vuonna 2050? Onko kaupungeissa enää tilaa paikalliseen kulttuuriin vai muuttuvatko kaupungit yhä enemmän toisensa kaltaisiksi?
Kansainvälisinä keynote-puhujina mukana olivat Excecutive Manager, PhD Geci Karuri-Sebina Etelä-Afrikasta (South African Cities Network ja Millennium-noodi) sekä Assistant Prof., PhD Davide Ponzini Italiasta (Politecnico di Milano), jotka käsittelevät päivien teemoja kaupunkisuunnittelun, tulevaisuudentutkimuksen, arkkitehtuurin sekä asukkaiden näkökulmasta. Suomalaiset pääpuhujat olivat Kimmo Katajala, joka puhui Viipurin kaupunkitilan kerrostumista, Kaarin Taipale, joka esitelmöi Tulevaisuus kaupungeissa -teemalla, sekä Eero Paloheimo, joka puhui Ekokaupunkien ajasta. Päivien yhteydessä jaettiin myös Vuoden kaupunkikirjoitus –palkinto, jonka saaja Antti Vallius esitelmöi kirjoituksestaan. Päivien ohjelma löytyy osoitteesta www.kaupunkitutkimuksenpaivat.fi.